Haikeat fiilikset

10.4.2015 
 

 

Jälleen upea päivä takana ja fiilikset ovat yhtä kirjavat kuin sateenkaari. Viimeinen työpäivä on nyt pulkassa ja on aika purkaa teillekin tänne, mitä se oikein sisälsi! Lähdimme tänään tosiaan hieman aikaisemmin liikenteeseen, sillä meidän piti toimittaa Tamásille hänen lahjansa. Annoimme hänelle siis Jamin kokkiveitsisetistä ison kokkiveitsen, pienen juuresveitsen sekä teroituspuikon. Olisitte nähneet Tamásin kasvoille kiirineen ilmeen tämän avatessa (tyylikästä Spar) muovipussia. Siitä hetkestä lähtien herra T oli pelkkää hymyä koko loppupäivän. Tuli itsellekin hyvä fiilis, Tamás on ollut meidän vierailumme ajan meille niin hyvä, että olo olisi tuntunut aivan kurjalta, jos emme olisi saaneet annettua hänelle mitään lahjaa kiitokseksi. 

Koko työpäivän ajan tunnelma oli jotenkin normaalia rennompi (ja täällä on ihan sairaan rentoa), vaikka tekemistä oli paljon. Katselimme miljoonannen kerran vierestä, kun Viktor taiteili herkullista pörköltiä (minne laitettiin mm. vihreää valkosipulia :--D), misailimme viikonloppua varten kylmäkaapit täyteen tavaraa ja pääsimme paistamaan hemmetinmoisen kasan lettuja. Teimme myös alkuruoka- sekä salaattiannoksia sekä kirjoitimme ylös joitain reseptejä, joita tulemme kotona sitten  myöhemmin testailemaan. Opetimme keittiön hemmoille paljon suomalaisia sananlaskuja (vesihiisi sihisi hississä, saippuakauppias, ja joitain mahdottomia sanahirviöitä) ja opettelimme myös lausumaan joitain uskomattoman monimutkaisia unkarilaisia sanaleikkejä. Siinä meinasi mennä kielet solmuun ja nauramiselta ei voinut välttyä !

 

Tänään söimme alkuruokana pienet annokset herkullista pörköltiä, vaaleaa leipää sekä galuskaa. Keitto oli vahvan makuista, mutta tajuttoman hyvää, kun makua oli tasapainottamassa mietoa leipää sekä pastapalleroita. Pääruokana mussuttelimme kanaa, salaattia, tartaria sekä lohkoperunoita. Oma kanani oli raakaa (kaksinkerroin paistettiin parillalla) sekä liian suolaista (Jami maustoi), joten omalta osalta syöminen kohdistui sii salaattiin ja pottuihin. Vatsat täynnä lyllersimme takaisin keittiöön ja seuraavaksi kokosimme koko staffin katetu terassin uumeniin. Oli aika ottaa yhteiskuvat ! Saimme kameran tungettua erään naisen kätösiin ja alla on ehkä eniten (ja ainoat) onnistuneet kuvat, joissa suurimmalla osalla oli silmät auki ja ilmeet hallussa! Itsellä tukka sojottaa.

Tätä työporukkaa tulee kyllä ikävä ihan väkisinkin. Keittiössä on aina ollut niin hyvä ilmapiiri, tekemisen meininkiä ja kaikki ovat olleet niin hirmuisen sydämmellisiä sekä ystävällisiä. Täällä jos missä on stressitöntä työskennellä! Tervetuloa Bagolyváriin työssäoppimaan ja työskentelemään!

Päivä loppui, vaikkei niin haluttukaan. Kun olimme juoneet töiden päätteeksi kahvit ja kirjoitelleet viimeisetkin palautteet päiväkirjoihin, oli aika käydä vaihtamassa kamppeet, tyhjentää vaatekaappi sekä kuitata itsemme ulos viimeistä kertaa. Keittiöstä tulvi ihmisiä baaritiskin taakse ja pian edessämme seisoskeli myös ravintolapäällikkö, käsissään kaksi pulloa unkarilaista valkoviiniä. He kiittivät kaikki sydämmellisesti vierailustamme ja toivottivat meidän tervetulleeksi milloin vain vierailulle takaisin ravintolaan. Kyllä siinä vähän sanattomaksi veti koko tilanne, eikä naamalla ollutta hymyä saanut pyyhittyä millään. Ja hyvä niin. Tämmöinen fiilis täytyisi aina jäädä joka ikisestä työssäoppimisesta. Harmittaa kun kaikki on viimein ohi ja samalla on niin hyvä fiilis tulevasta, ettei tiedä miten päin olisi. Nyt saadaan pakata kokkivaatteet laukkuihin ja pian muut tavarat seuraavat perässä.

Me ollaan Jamin kanssa opittu täällä älyttömästi uusia juttuja ja sormet syyhyten odotamme kotiinpääsyä, jotta saamme näyttää kyntemme seuraavissa TOPpipaikoissa. Pursuamme itsevarmuutta ja halua näyttää, mitä täällä on tarttunut matkaan mukaan. Ja tieto siitä, että kohta valmistutaan ei ainakaan himmennä vauhtia. Töihin kun vielä päästäisiin, niin taivas on rajana. Tämä fiilis on niin mahtava. Ei muuta voi sanoa, kun tänne vaan karttamaan tietoa ja taitoa unkarin ruoista ja kulttuurista ! Suosittelemme lämpimästi.

Huomenna käymme Tamásin kanssa jäätelöllä. On luvattu kaunista säätä ja lämpöä enemmän kuin muille jakaa. Täällä koittavat kohta shortsikelit. Ensi viikolla täytyy alkaa tosissaan pakkailemaan ja pohtimaan, miten saamme mukaan mahdutettua viinipullot, suklaat ja kaikki omat vaatteet? Noh, ehkä se on vasta ensi viikon murhe. Toivotan kaikille oikein hyvää viikonloppua! :)